Kolmen päivän sademetsäseikkailun jälkeen oli tosi kiva, kun oli yksi ”vapaapäivä” Cuscossa. Vietimme sitä palautuen, valokuvia katsellen ja järjestäen, sademetsäkokemuksia iloisina kerraten, pyykkiä pesten (tässä Airbnb:ssä on pyykinpesukone käytössä) ja blogia kirjoittaen.
Iltapäivällä lähdimme testaamaan matkaa rautatieasemalle,
että seuraavana aamuna reitti Machu Picchuun junalle olisi selvä. Ennen
uloslähtöä Ulla tsekkaili netistä tietoja, jotka mietityttivät: Olemme Cuscossa
ja kuitenkin seuraavan päivän juna lähtee San Petron rautatieasemalta. Netistä selvisi, että
Cuscossa on kolme rautatieasemaa ja yksi niistä on San Petro. Google-Mapsin
mukaan asemalle näytti olevan matkaa 1,2 km ja suora reitti asunnoltamme.
Niinpä Google Mapsin sai ensimmäisen kadunkulman jälkeen laittaa netin
säästösyistä off-line tilaan. Löysimme rautatieaseman. Näin seuraavan aikaisen aamun
reitti junalle oli selvä!
Cusco on kaunis ja paljon vanhoja rakennuksia sisältävä
tiiviisti rakennettu kaupunki. Cusco liitettiin Unescon
maailmanperintöluetteloon vuonna 1983 ja on valittu Amerikan
kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2007. Cuscon perustajaksi on mainittu
ensimmäinen inka, Manco Capac vuoden 1200 vaiheilla sekä inkojen yhdeksäs
hallitsija Pachacupec vuonna 1438. Fransisco Pizarro perusti kaupungin
uudelleen Espanjan kuninkaan alaiseksi kaupungiksi vuonna 1534. Parin vuoden
kuluttua Limasta tuli kuitenkin Perun pääkaupunki. Inkojen ja
espanjalaisvalloittajien välinen sota kesti 36 vuotta, päättyen vuonna 1572
inkojen kukistumiseen.
Matkalla rautatieasemalle ohitimme mm. pääkirkon, kaupungin
keskusaukeaman ja kauniin korkeakoulurakennuksen. Rautatieaseman vieressä on
sisätiloissa sijaitseva historiallinen markkinapaikka, jossa myyntikojuja oli
toinen toisiaan lähekkäin. Myyntiartikkeleina korostuivat neuleet,
matkamuistot, makeiset ja hedelmät. Myyntikojuja ja sisätiloissa olevia
liikkeitä riitti koko matkan 1,2 km ajan Airbnb-asuntoomme saakka. Katujen
varsilla oli myös kauppiaita (seisomassa tai istumassa jakkaroilla tai
katutasossa), joiden artikkelit oli levitetty kadun varrella oleville vilteille.
Paluumatkalla ruokailimme ravintolassa, joka toimi
pelkästään päiväsaikaan – olimme nimittäin sen viimeisiä asiakkaita. Söimme
jälleen kanaa ja kalaa. Ruoka-annokset täällä ovat tosi isoja ja nytkin saimme
nauttia herkullisista aterioista. Ruokailun jälkeen huomasimme, että läheiseen
kirkkoon meni sisään kolme perulaisiin juhla-asuihin pukeutunutta murrosikäistä
tyttöä. Niinpä seurasimme heitä Basilica Menor de la Merced -kirkkoon. Kirkon
keskikäytävällä oli juhlapukuisten nuorten rivistöt. Osallistuimme tilaisuuteen
yli puoli tuntia ja sinä aikana nuoria ei kutsuttu alttarin ääreen. Aluksi
otaksuimme, että tilaisuus oli konfirmaatiotilaisuus (konfirmation-sana kuului
papin puheessa). Loppupuolella ajattelimme, että kyse saattoi olla ”isosten
siunaamisesta” tai konfirmaatiota edeltävästä valmistelevasta tilaisuudesta
vanhemmille ja sukulaisille. Pari yhteislaulua ja muutamia yhteisrukouksia
kuulimme – kirkon kuoressa vähän piilossa huomasin myös lauluryhmän.
Olimme jo lähellä majapaikkaa, kun ”sisäänheittäjä” johdatti
meidät kauniiseen Archbishops Palace Art Museum -museoon (halutessasi voit katsoa
alla olevan otteen museon esittelystä ja tiedoksesi, että inka-ajasta on
lisätietoa Machu Picchu -kohdassa). Museo oli tämän päivän kohokohta kauniine
sisäpihoineen, kalustuksineen ja ovineen sekä maalauksineen. Vain osaa alueesta ja tauluista
sai valokuvata. Museossa oli todella hyvät kaaviot katolisen kirkon tärkeistä tapahtumista
ja ajankohdista Perussa. Kaavioista kävi myös ilmi, että Perussa on ollut
maanjäristykset vuosina 1650 ja 1950. Ihmeellisiä ja ihastuttavia olivat 1600-
ja 1800-lukujen taitelijoiden suuret ja mahtipontiset teokset. Museossa kulkiessa mieleen
luonnollisesti tuli ystävämme, taidemaalari Annukka Laine, joka on tutkinut ja
kertonut monissa tilaisuuksissa kristillisen kuvataiteen kehittymisestä.
Annukka olisi ollut todella onnellinen ja innostunut ko. museossa!
Ote Archbishops Palace Art Museumin esittelystä https://www.cuscoperu.com/en/travel/cusco/mansions/archbishop-palace/:
In Inca times, the palace of Inca Roca was located in
this place. After the conquest the palace was partially dismantled to build the
colonial house of the Valverde Contreras and Xáraba family, Marquises of
Rocafuerte and is currently the Archbishop's Palace.
It has a stone perimeter wall and inside there is a large
Renaissance courtyard with stone arches and tiles on the walls. It is adorned,
in the middle, by a stately fountain that is located in a preferential place.
Furthermore, it has important works of the painter Juan Zapata and other
artists of the Cuzco School. Likewise, it is recognized because among its
perimeter walls is the "Stone of the 12 Angles".”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti