Tervehdys Blogiystävä,
Tiistai 3.10.2023
Saavuimme Tiibetin Lhasaan tiistaina aamupäivällä. Lento Pekingistä Lhasaan kesti noin neljä tuntia - käytössä oli iso jumbojetti, jossa oli meitä matkustajia vain muutamia kymmeniä. Onneksi turbulenssia ei kovasti esiintynyt! Lhasaa lähestyttäessä lentokoneen ikkunasta avautui upeat vuoristomaisemat - Lhasa on 3 650 metrin korkeudessa merenpinnasta - katsotaan, miten kroppamme reagoi moiseen! Sovitun matkatoimiston autokuski nouti meidät lentokentältä puolen päivän maissa ja kentältä matkaa Lhasan kaupunkiin oli noin 45 minuuttia.
Hotellimme löytyi helposti pienen kadun varresta. Siirryimme huoneeseemme ja kävimme suihkussa, minkä jälkeen pikaisesti päiväunille. Nukuimme parisen tuntia. Harrilla alkoi särkeä päätä ja ilmestyi myös nenän tukkoisuutta. Ajattelimme tehdä lyhyen kävelykierroksen kaupungin kadulla, mutta jaksoimme kävellä kumpikin vain n. 100 metriä, koska hengittäminen tuntui raskaalta ja sydämen lyönnit tihenivät. Nopea siirtyminen korkeuksiin näkyi siis tällä tavalla! Ei auttanut muu, kuin palata hotelliin ja jatkaa lepäämistä. Illalla kuitenkin kävimme hotellin yläkerrassa päivällisellä - ruoka maittoi ja samalla olo myös helpottui.
Menimme aikaisin nukkumaan, sillä keskiviikkona oli vuorossa kahteen munkkiluostariin tutustuminen - lähtö hotellilta jo klo 09:15. Pari Burana-pilleriä poskeen ja nukkumaan!
Keskiviikko 4.10.2023
Herätys klo 7:00 ja aamupalalle klo 08:00. Ullan vointi aamulla oli kohtalaisen hyvä, mutta Harrilla oli edelleen päänsärkyä - onneksi ei ollut kuumetta. Siispä matkatoimistoon etukäteen varattu ohjelma sopi meille. Autokuski nouti meidät ajallaan aamusta. Kyytiin saimme toisesta hotellista matkatoimiston virkailijan "Thatsin" ja nuoren tanskalaisen pariskunnan, joka oli kierrellyt Aasian maissa jo monta kuukautta ja palaavat parin viikon kuluttua kotiinsa Kööpenhaminaan (mies oli valmis lääkäri ja vaimo opiskelee edelleen lääketiedettä).
Päivän ensimmäiseen munkkiluostarikohteeseen, Sera Monasteryyn, oli noin 1/2 tunnin ajomatka. Matkan varrella kamerat taltioivat ympärillä olevia vuoristomaisemia. Luostariin oli pyrkimässä suuri joukko paikallisia tiibetiläisiä eväsreppuineen. Oppaalta kuulimme, että tiibetiläisillä oli ruokien ja juomien lisäksi öljyä ja rasvoja luostarin kynttilöiden sytykkeiksi ja uhreiksi; urheina toimivia seteleitä näkyi joka puolella saleissa. Pääsimme mukavasti ohittamaan jonot Thatsin ansiosta. Luostarialue oli valtava. Aikoinaan täällä oli toiminut 8000-10000 munkkia, mutta nykyisin vain tuhatkunta. Munkit olivat pukeutuneina viininpunaisiin asuihin ja tervehtivät ystävällisesti meitä. Samoin saimme ihailtavia katseita paikallisilta - etenkin lapsilta, jotka halusivat usein myös kuviin kanssamme. Toivottavasti saamme tallennetuksi blogiin kuvat, jotta myös te pääsette kokemaan näkemäämme.
Thatsi kertoi Dalai Lamoista ja myös muista buddhalaisuuteen kuuluvista suurmiehistä ja heidän elinvaiheistaan. Tanskalainen pariskunta oli tavannut Intian munkkiluostareissa sinne aikoinaan muuttaneita Dalai Lamoja - heidän kohdallaan hauska yhteensattuma! Luostarin kaikki tilat olivat täynnä erilaisia kuvia, figuureja ja muuta rekvisiittaa sekä tietenkin palavia kynttilöitä. Saimme askeltaa monia portaikkoja ylös ja alas - myös me pysyimme mukavasti matkassa mukana. Harrin olo alkoi onneksi helpottaa - enää pientä jomotusta oli otsassa.
Thatsi löysi meille hyvän ruokapaikan siirtyessämme toiseen buddhalaisluostariin, Drepung Monasteryyn, joka oli muutaman kilometrin ajomatkan päässä Serasta. Nyt oli kyseessä hiukan pienempi luostari - n. 300 munkkia oleskelee tässä luostarissa. Drepungin erikoisuus oli munkkien välinen väittelytilaisuus luostarin puistoalueella. Munkit näin opiskelivat erilaisia tieteitä ja luostarielämää. Väittelevien ryhmien koko oli 3-4 munkkia ja yksi johti väittelyä muiden tehdessä visaisia kysymyksiä. Poliittinen debatti oli kielletty!
Nopeasti mielenkiintoinen päivä oli kulunut. Olimme kävelleet useita tuhansia askeleita ja sen myös aisti kropassaan väsymyksenä. Hotelliin palasimme klo 17. Nyt oli vuorossa blogin päivittäminen ja lepääminen. Huomenna torstaina vierailut munkkiluostareissa jatkuvat, mm. Potalan Palatsi.
Hyvää tämän viikon jatkoa teille kaikille sinne Suomeen! Ihanaa on, että meillä luterilaisilla on yksi Jumala, johon voi luottaa ja turvautua öin ja päivin.
Terveisin Ulla ja Harri
Kuvia Lhasan kaupungista ja hotellista:
Valtaisn paljon kokemuksia teillä! Meiltä puuttuvat äänet ja ehkä tuoksut tms Hyvä kun pääkipu hellittää Harrilla
VastaaPoistaRukouksin jatkamme matkaanne täällä rauhallisessa Suomessa! 💛Elina
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPoistin kirjoitusvirheiden vuoksi .Kiitän Ullaa kun kirjoittelee WhatsAppiin. Viestisi ovat tulleet perille!
VastaaPoista