Maailmanympärysmatkalla 29.9.-18.12.2023: Sydney 3.-5.11.2023

Perjantai 3.11.2023

Aamulla heräsimme aikaisin, koska joudimme ajamaan vielä noin 30 km:n verran Sydneyn keskustan ohi autovuokraamoon. Harri pesi aamulla auton sisältä ja päältä, joten likaisesta autosta emme ainakaan saisi huomautusta tai lisämaksua. Omien tavaroiden pakkaamiseen 11 leiriyön jälkeen ja esim. auton vakiovarusteiden putsaukseen kului aikaa. Saimme sullotuksi kaikki tavaramme matkalaukkuihin ja kasseihin. Pääsimme klo 10 matkaan ja auton luovutusaika oli klo 12 mennessä. Tosi sujuvasti Ulla löysi reitin autovuokraamoon, joka sijaitsi lähellä Sydneyn lentokenttää. Luovutimme auton ja avaimet vuokraamoon. Auto todettiin olevan hyvässä kunnossa ja 5–7 päivän kuluttua vuokraamo palauttaa ns. deposit maksun (400 eur) tilillemme. Suuri helpotuksen huokaus meiltä kummaltakin pääsi, kun olimme selvinneet 2147 km:n ajomatkasta Australiassa ilman haavereita tai onnettomuuksia. Olimme tosi kiitollisia Taivaan Isälle varjeluksesta ja myös terveen ylpeitä itsestämme (kyllä reissaaminen välillä vaati maratonkuntoa).

Kiitollisin mielin Taksin kyydissä pääsimme 45 minuutissa Cathyn ja Pertun meille varaamaan airbnb -asuntoon. Talo sijaitsi Sydneyn Tamarama-alueella lähellä upeaa merenrantaa. Saimme lämpimän vastaanoton talon omistajarouvalta Nickiltä. Hänen mukaansa juuri alkavan viikonlopun ajan alueen ranta-alueilla on esillä lukuisia taideteoksia. Hänen opastuksensa avulla piipahdimme Tamarama-beachillä. Saimme askeltaa alas portaita useita satoja askelmia. Lopulta eteemme avautui kuohuva turkoosinen merinäkymä hiekkarantoineen – väkeä oli runsaasti paikalla, olihan viikonloppu alkamassa. Aurinko paistoi lämpimästi kirkkaalta taivaalta. Talon avara yläkerta oli meillä käytössä nyt kolmena yönä. Suihkuun pikaisesti ja parhaat asut päälle.

Sydney Harbour Bridge ja The Sydney Operahouse

Yksi matkamme kohokohdista oli nyt tänä perjanti-iltana klo 19 edessä. Lähdimme paikallisbussilla Sydneyn keskustaan hyvissä ajoin – ajoaika 45 minuuttia. Keskustassa löysimme ranta-alueen, jolla sijaitsevat Sydneyn tunnetuimmat nähtävyydet: Sydneyn Oopperatalo, The Sydney Operahouse ja teräksinen kaareva silta, Sydney Harbour Bridge (Harri ajoi tätä siltaa aamulla). Siinä nuo kaksi upeaa kohdetta olivat nyt edessämme – uskomatonta!

Wikipedian mukaan teräksisen kaarisillan, Sydney Harbour Bridgen rakennustyöt aloitettiin 28. heinäkuuta 1923 ja se avattiin liikenteelle 19. maaliskuuta 1932. Guinnessin ennätysten kirja listaa sillan maailman leveimmäksi pitkän jännevälin sillaksi. Pituudeltaan se on maailman neljänneksi pisin yhden jännevälin teräskaarisilta. Sydney Harbour Bridgen suunnitteli John Bradfield, jonka mukaan myös sillan yli kulkeva tie, Bradfield Highway on saanut nimensä. Sillan yksityiskohtaisen suunnitelman toteutti Ralph Freeman. Heinäkuussa 2022 sillan huipulla sijaitsevaan lipputankoon päätettiin Australian lipun rinnalle nostaa pysyvästi aboriginaalien lippu. Aiemmin tangossa oli liehunut osavaltion lippu, mutta kolmannen lipputangon lisäämisen katsottiin olevan liian kallista.

Wikipedian mukaan Sydneyn oopperatalo on vuonna 1973 valmistunut; rakennuksen avasi 20. lokakuuta 1973 virallisesti Australian kuningatar Elisabet II. Rakennuksessa toimivat Australian ooppera, Australian kamariorkesteri, Sydneyn teatteri, Sydneyn sinfoniaorkesteri ja Australian baletti. Rakennus sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla Bennelong Pointissa Sydneyn satamassa lähellä Sydney Harbour Bridgeä. Sydneyn oopperatalo on yksi 1900-luvun omaperäisimmistä ja kuuluisimmista rakennuksista. Se valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007 merkittävänä 1900-luvun monumenttina, joka edustaa luovuutta sekä arkkitehtoniselta että rakennussuunnittelun kannalta.

Seuraavana Wikipediasta oopperatalon historiaa: Uuden Etelä-Walesin osavaltion hallitus järjesti vuonna 1956 avoimen kansainvälisen suunnittelukilpailun ja nimitti siihen itsenäisen tuomariston. Kilpailussa haettiin suunnitelmaa kahdesta esityssalista, toinen oopperaa ja toinen sinfoniakonsertteja varten. Suunnittelurajoituksia tai kulujen ylärajaa ei määritelty. Kilpailun voitti tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon, joka nimettiin projektin ainoaksi arkkitehdiksi. Suomalaisellakin on osuutensa oopperatalon historiassa, sillä yleisen käsityksen mukaan myöhässä nelihenkisen tuomariston kokoukseen saapunut Eero Saarinen pelasti Utzonin kilpailutyön hylättyjen joukosta ja sai muutkin tuomarit hyväksymään sen voittajaksi.

Ilta alkoi hämärtyä ja me siirryimme Oopperatalon ravintolatiloihin. Meidät otti vastaan ystävällinen herra kätellen ja kumarrellen ja kertoi samalla meille varatun ravintolasta pöytä parhaalta paikalta – ja sitä se olikin! Saimme illan Menun, josta oli valittava alkupala, pääruoka ja jälkiruoka. Ulla valitsi katkakrapuja, kalaa ja jäätelöä kahvin kera. Harri valitsi possua, ankkaa ja suklaakakkua teen kera. Emme voi sanoin kuvailla, miten herkullisilta ja suussa sulavilta tarjoilut maistuivat. Saimme nauttia illallismenusta lähes pari tuntia pöytäkynttilän valossa. Hyvä valkoviini tietenkin kruunasi aterian!

Pöydästämme avautui koko komeudessaan Sydney Harbour Bridge iltavalaistuksessa. Oopperatalon piha-alueella turistijoukot kävivät ottamassa itsestään kuvia joko silta tai oopperatalo taustalla (turistit eivät ravintolaan näe). Nautimme aterian lisäksi suunnattomasti tuosta ikimuistoisesta näkymästä ulos – koko ilta oli superonnistunut!! Lämmin kiitos Cathylle, Pertulle ja Arlolle 70-vuotisillallisesta Sydneyn Oopperatalon kaarikabinetissa. Meitä on koko illan palveltu kuninkaallisten tavoin – aivan kuin olisimme tässä joukossa illan keskipisteenä. Palvelu ja kohtelu oli kaikkia kohtaan upeaa eli samoin varmaankin kaikki muutkin ympärillämme illallista nauttineet kokivat olevansa keskipisteinä.

Pienehköstä ravintolasta oopperatalon aulaan saapuessa kuului musiikkia. Kuulimme Beethovenin viidennen sinfonian lopun ja raikuvat aplodit. Kysyin työntekijältä, että kuuluvatko esitykset salista aina näin. Ja sain vastaukseksi, että kyllä sillä haluamme olla avoimia kaikille täällä vieraileville, myös ravintolassa kävijöille. Ennen illallista olin tiedustellut mahdollisuutta päästä Oopperatalon opastetulle kierrokselle, mutta ensimmäinen vapaa aika olisi ollut tulevana tiistaina, joten sitä kokemusta emme saaneet. Onnellisina palasimme ulkona illasta nauttivan väkijoukon keskeltä bussille. Ilta oli hurmaava ja sitten kiitollisina nukkumaan!

Lauantai 4.11.2023

Tänään on pyhäinpäivä, joten hyvää ja muistorikasta pyhäinpäivää kaikille. Harrin äiti ja veli saatettiin haudan lepoon kuluvan vuoden helmikuussa ja eno tammikuussa. Samoin Ullan Pirkko-täti ja rakas Anita-serkku ovat siirtyneet iäisyyteen. Joten myös täällä olemme muistelleet rakkaita edesmenneitä sukulaisiamme. Kävimme lauantain päätteeksi Sydneyn St. Mary’s Cathedralissa, jossa saimme seurata paikallisen nuoren parin vihkiseremoniaa. Katolinen kirkko on upea ja korkea sekä pitkän pitkä kivirakennus – tosi jylhä!

Päivän ensimmäinen kohteemme oli Sydneyn eläintarha, jonne halusimme mennä ainakin koalia tapaamaan. Olimmehan kävelleet jo kahdessa koalapuistossa näkemättä näitä Australian kansalliseläimiä. Eläintarha sijaitsi satama-alueella. Ennen koalia saimme ihailla mm. kenguruista, vallabeista, pussiahmaa, lintuja ja krokotiilejä. Lopuksi pääsimme koala-huoneeseen, jonka yhteydessä oli kahvila. Suloiset neljä koalaa istua kököttivät puiden oksilla. Onneksi osa näistä välillä heräili ja söi puiden lehtiä. On ne niin suloisen kauniita ja hellyttäviä! Ihailijat ottivat ja otimme kamerat täyteen koala-kuvia!

Tyytyväisinä jatkoimme kaupunkikierrosta. Piipahdimme vanhassa ja valtavassa Queen Victoria rakennuksessa, joka oli täynnä ravintoloita, kahviloita ja myyntikojuja kolmessa kerroksessa. Wikipedian mukaan Queen Victoria Building on suojeltu 1800-luvun lopun rakennus, joka sijaitsee osoitteessa 429–481 George Street Sydneyn keskustassa. Arkkitehti George McRaen suunnittelema romaaninen Revival-rakennus rakennettiin vuosina 1893–1898 ja on 30 metriä leveä ja 190 metriä pitkä. Koko rakennus oli tupaten täynnä ruokailijoita ja kävelijöitä! Ulla luuli menevänsä kauppahalliin, mutta sen tyylisiä ruokamyyntipisteitä ei näkynyt vaan tasokkaita vaate- ym. liikkeitä sekä tosi paljon ruokaloita.

Aboriginaalien historiaan ja kulttuuriin tutustuimme Sydney Museumissa. Hyvin oli koottu näyttely, jossa oli esillä Australian alkuperäiskansan elämää ja uskontoa sekä myös vaikeuksia ulkoapäin tulevan valkoisen rodun edustajien asuttaessa maata. Edelleen on ristiriitaisuuksia näiden kahden väestön lainsäädännön välillä. Wikipedian mukaan Australian alkuperäiskansat eli aboriginaalit ovat Australian alkuperäisen väestön jälkeläisiä. Vuoden 2006 väestönlaskennassa Australian alkuperäiskansoihin kuuluvien määrä oli yhdessä Torresinsalmen saarten alkuperäisistä asukkaista polveutuvien kanssa 455 031 eli 2,3 prosenttia väkiluvusta. Australia on ainoa manner, jossa koko alkuperäisväestö harjoitti metsästys- ja keräilykulttuuria aina nykyaikaan saakka. Vaikka heillä on kulttuurissaan useita samankaltaisuuksia muiden metsästäjä-keräilijäväestöjen kanssa, muodostavat he uskonnollisen elämänsä, sosiaalisen järjestyksensä ja käyttämänsä teknologian yksinkertaisuuden puolesta hyvin ominaislaatuisen ryhmän.

Koimme sykähdyttävän näyttelyn!

Bussilla numero 333 palasimme asunnolle. Koko päivä oli pilvinen ja välillä saimme muutaman pisaran niskaamme, mutta ei meitä huono sää haitannut sisätiloissa liikkuessamme. Ilta oli jo pitkällä, joten sänky veti puoleensa.

Sunnuntai 5.11.2023

Yöllä satoi vettä kaatamalla ja sama sade sekä voimakas jatkui aamusta. Siispä ei ole kiire suunniteltuihin ulkokohteisiin. Vietimme rauhassa aamupäivää asunnolla leväten ja blogia päivittäen ja vaatehuoltoa tehden (asunnossa on pyykinpesukone). Ei siis kiire minnekään!

Sade loppui ennen puoltapäivää ja aurinko alkoi paistaa pilvien lomasta, tuulista kuitenkin oli. Ulla huvitti, että täällä Sydneyssä lähellä ”beetsejä” on eiliseen kokemukseen vedoten parasta pukea päälle farkut ja lämmin villatakki sekä varustautua hupullisella takilla yllättävän sateen varalta. Kävelyllä huomasimme vaatetusta laidasta laitaan: bikineistä ja shortseista toppatakkeihin sekä lämpimiltä näyttäviin pipoihin. Pitkiä housuja näytti kuitenkin olevan yllä useammalla kuin edellisinä päivinä. Täällä on alkamassa kevät, mutta säät ovat olleet välillä yllättävän viileitä.

Lähdimme kävellen Bondi Beachille, jonne oli matkaa asunnolta runsas 2 km. Läheisten beachien välille on rakennettu polut ja portaikot, joita turistit tänäänkin käyttivät ahkeraan. Aallot löivät vaahdoten upeita kalkkikivimäisiä sekä röpöisiä kallioseinämiä vasten. Taideteokset värittivät rantoja. Saavuimme lopulta Bondi Beachille, jossa oli iso ja pieni uima-allas aivan meren tuntumassa. Pääsimme Icebergs uimalaan sisään noin 5 eurolla/hlö (osasimme kysyä, onko eläkeläisten hintaa ja olihan heillä, vaikka vastaanottokylteissä sitä ei mainittu). Uima-asut päälle ja altaaseen! Tuntui mahtavalta pulahtaa altaaseen näin lähellä merta ja tässä altaassa, josta on kuvia nähnyt. Aallot löivät uima-altaidemme kaiteiden seiniin veden pärskiessä parin metrin korkeuteen. Olimme ihastuneita tämän rannan ja meren näkymän kauneudesta – vaikka ei ollutkaan kaikkein lämpimin ja aurinkoisin päivä. Ehkäpä koleahkon sään johdosta uima-altaalla sai polskutella ihan rauhassa ilman tungosta. Uijia oli noin 10-vuotiaasta pojasta isänsä kanssa, nuoriin tyttöihin ja poikiin sekä meidän ikäisiimme saakka. Naisten pukuhuoneessa huomasin, että tänne sunnuntaina saapui esimerkiksi eläkeläisikäiset ystävykset ”omaan juttuunsa”. Nyt koimme eksoottisimman uintipaikan tähän saakka matkamme aikana.

Uintireissun jälkeen kävimme pastalounaalla meren rannan tuntumassa. Tämän jälkeen hyppäsimme bussiin numero 333 ja suuntana Sydneyn oopperataloalue. Päästyämme keskustaan, kävimme vielä fiilistelemässä kaunista UNESCOn maailmanperintökohdetta, oopperataloa.

Päivän viimeinen kohde on Sydneyn vanha Rocky alue, jossa on säilynyt lukuisia vanhoja kaupungin ensimmäisiä rakennuksia Harbour Bridge -sillan kupeessa. Alue on entisöity ja otettu uusiokäyttöön markkinatorimyyntiä, pubi- ja ravintolatoimintaa varten sekä osa rakennuksista oli remontoitu toimisto- ja asuinrakennuksiksi. Kyseessä on kaunis matalarakennuksinen alue. Pubit olivat täynnä iloista väkeä näin sunnuntai-iltana.

Annoimme haikeina hyvästit Sydneyn keskustalle hypätessämme paluubussiin numero 333.

Asunnolle päästyämme alkoi pakkaaminen. Meillä on ollut käytössä pyykinpesukone, joten kaikki leirielämällä likaantuneet vaatteet ovat nyt puhtaita, ja ne on kiva laittaa matkalaukkuihin.

Huomenna aamulla klo 06:15 vuokraemännän tilaama Uber-kuski saapuu noutamaan meidät lentokentälle. Lento Uuteen Seelantiin starttaa klo 09:50. Nyt nukkumaan!

Kuvasatoa:

Perjantai 3.11.23: