Lauantain aamupäivän päivitimme blogia ja teimme muita kirjallisia töitä Best Western majatalossa Aucklandissa. Pääsimme majatalon Shuttle-kyydillä Aucklandin lentoasemalle iltapäivällä hyvissä ajoin. Onneksi näin, koska lentokentällä nuori virkailija kirjasi aluksi ruumaan menevät matkalaukkumme vain väliasemalle Santiagoon saakka, vaikka heti aluksi painotimme matkatavaroiden suoraa kuljetusta Limaan. Jouduimme odottelemaan asian osaavaa virkailijaa pitkään, yli puoli tuntia, sillä hän hoiti ilmeisesti maasta muuttavan perheen (polkupyöräpaketti, paljon laukkuja jne.) lähtöselvitystä. Onneksi tämä osaava virkailija korjasi lippumme ja selvisimme lähtöselvityksen jonotuksista.
Noin kymmenen tunnin lento Aucklandista Perun Limaan sujui
mukavasti elokuvia katsellen ja nukkuen. Vaikka oli pitkä lento, ei se kuitenkaan
tuntunut puuduttavalta. Santiagoon saavuimme klo 13:15 ja meillä oli kiire Perun
Limaan klo 15:10 lähtevään koneeseen. Mukavasti kyllä ehdimme.
Liman lento kesti lähes 4 tuntia. Onneksi jalat vielä
kantoivat kentällä ja saimme noudettua laukut liukuhihnalta. Seuraavaksi suuntasimme
taksilla Liman keskustaan meren rannalla olevaan Iberostar hotelliin. Lämpimän
suihkun jälkeen drinkille alakerran baaritiskille ja sitten nukkumaan.
Vielä välihuomio: Lähdimme Aucklandista LAUANTAINA klo 18:40
ja saavuimme Perun Limaan samana LAUANTAINA klo 17. Matkasimme siis auringon
edellä.
Sunnuntaiaamuksi klo 8 olimme varanneet aamiaispaikan
hotellista – aamiainen oli tosi ruhtinaallinen. Harri totesi huoneeseen
päästyämme, että menee hetkeksi pitkäkseen, mutta ei nukahda. Kuinkas ollakaan,
me kumpikin nukuimme vielä kolme tuntia – ilmeisesti tämä oli eilisen pitkän
lentopäivän ja aikavyöhykkeien vaihtumisen ansiota 😊.
Kiiruhdimme jalan noin 2 km:n päässä olevaan ravintolaan,
jonka Pertun hyvä ystävä tamperelainen Mikael Mäkinen (Miksu) oli varannut meidän
tapaamispaikaksemme Limassa. Iloinen kohtaaminen – viimeksi olimme tavanneet
Cathyn ja Pertun häissä viime vuoden elokuussa Prahassa. Täällä työmatkalla oleva Miksu osasi hyvin
espanjaa, joten ruoan tilaaminen onnistui sujuvasti ja pian saimme herkutella
paikallisesta kalasta ja muista meren antimista. Vaikka kyse oli alkupaloista,
niin yllätyimme annosten suuruuksista. Mukavasti vierähti parituntinen
lounaalla. Sitten Miksun oli kiiruhdettava toiseen tapaamiseen. Me kävelimme
takaisin hotellille rantabulevardin kautta. Koska oli sunnuntai, liikkeellä oli
lukuisia perheitä. Puisto palmuineen ja näkymä alas meren rantaan oli kaunista
katseltavaa. Matkalla kohtasimme perulaisen morsiamen, jota kuvattiin rannan
tuntumassa puistossa – saimmepa mekin tilanteen ikuistettua (ja morsiamen äiti
vaikutti tosi ihastuneelta, kun hänen tyttärestään otettiin kuvia).
Ruokakaupan kautta saavuimme hotelliin, jossa ilta kului
rauhallisesti hotellielämästä nauttien – kävimme hotellin kuntosalilla (tämä
oli matkamme ensimmäinen kuntosalikäynti, sillä kuntoa olemme hoitaneet monissa
maastoissa ja rappusissa…). Mukavan leppoisa päivä on takana ja sitten
nukkumaan. Onneksi Ulla sai vastaanotosta pidennyksen huomiseen lähtöaikaan aina
13.30 saakka, joten ei tarvitse herätä aikaisin aamulla pakkaamaan.
Maanantaina saimme nukkua pitkään. Kävimme aamupalalla ja sitten pistäydyimme uimassa ja ihastelemassa merimaisemia hotellin 18. kerroksen uima-altaalla - lämmintä ja kaunista :)
Sitten jatkoimme matkalaukkujen pakkaamista!
Kuvasatoa:
Iloitsemme kun olette jo noin kulkeneet eteenpäin. Pakahduttavan paljon kokemuksia ja maisemia mahtuu matkanne varrelle! Kiitos kertomuksista ja kuvista! 🙏
VastaaPoista